Mikä tarve kaikilla on aikuistua?
Pitäisi pukeutua aikuisemmin, käyttäytyä aikuisemmin, hankkia asiaan kuuluvia kavereita, hankkia normaalit hiukset. Miksi ihmeessä? Minusta ei varmaan koskaan tule aikuista. Tuskin edes osaisin aikuistua. Muiden ihmisten täytyy hyväksyä minut tällaisena, tai olla hyväksymättä. Rakastaa kyselemättä.
Ei elämää aina tarvitse ottaa niin vakavasti. Olla ajallaan siellä ja täällä ja järjestää joka päivälle jotain menoa. Joskus voi vaan olla ja nauttia olostaan kotona. Olla niin lapsi kuin sattuu huvittamaan.
Ei tarvitse kysellä "voinko minä tehdä näin?", vaan tehdä. Se tuskin on muiden ihmisten asia.

Yöllä sinä kuiskaat mulle kuinka susta tuntuu,
että pienistä asioista on tehty suuria ja vaikeita,
pelkäät ettet jaksa ettet koskaan saisi lasta,
että minä haluankin jotain toista,
mutta jos käännät kaiken aivan toisinpäin,
suuri onkin pientä, kylmä kuumaa, suru iloa.

Kuvittele että maailmamme on vain pieni muru hiekkaa,
sinä tallot omiin jalkoihin sellaisia tonnin päivittäin,
kuvittele että maailmamme on vain pieni muru hiekkaa,
kaikki tämä on vain unta jossa makaamme vierekkäin,
olemme niin pieniä.

Tänään on niin helppo päästä irti,
vaihtaa paikkaa, yksinäisyyden myyttiä aamu neljään palvotaan,
kaikki johtuu siitä että ihmiset odottaa,
yliluonnollista hurmaa jotain suurta joka pelastaa.

Kuvittele että maailmamme on vain pieni muru hiekkaa,
sinä tallot omiin jalkoihin sellaisia tonnin päivittäin,
kuvittele että maailmamme on vain pieni muru hiekkaa,
kaikki tämä on vain unta jossa makaamme vierekkäin,
olemme niin pieniä.

Kuvittele että maailmamme on vain pieni muru hiekkaa,
sinä tallot omiin jalkoihin sellaisia tonnin päivittäin,
kuvittele että maailmamme on vain pieni muru hiekkaa,
kaikki tämä on vain unta jossa makaamme vierekkäin.

Korento- Pieni Muru Hiekkaa